Tekoäly on tietokoneohjelma, jonka tarkoituksena on matkia ihmisen ajattelua ja täten myös oppia uutta.

Nyky-tietokoneiden suorituskyvyn kasvu, syväoppimisen kehittyminen ja datan määrän kasvaminen on tehnyt tekoälyn käytöstä ja soveltamisesta suosittua ympäri maailmaa.

Tekoälyä voidaan käyttää esim. shakkisiirtojen analysoinnissa, itseohjautuvissa autoissa, hakukoneissa, robotiikassa, luonnollisen kielen käsittelyssä ja huijausten tunnistamisessa.

Tutkijat Andreas Kaplan ja Michael Haenlein luokittelevat tekoälyn (tai tekoälyt) kolmeen eri kategoriaan: analyyttiseen (engl. analytical), ihmisistä inspiroitu (human-inspired) ja ihmisen kaltaiseksi luotu (humanized).

Tekoäly -sanaa käytetään joskus puhuttaessa neuroverkoista (engl. neural network) tai syväoppimisesta (engl. deep learning), joista lisää alla.

Neurovekko (engl. neural network) on tietokoneohjelma, jonka inspiraationa on biologiset neuroniverkostot, joita se pyrkii jäljittelemään. Koneoppiminen (engl. machine learning) on tietojenkäsittelytieteen alahaara, jonka tavoitteena saada tietokoneet oppimaan itsenäisesti ilman ohjelmoijien väliintuloa. Syväoppimisessa (engl. deep learning) sovelletaan useita em. neuroverkkoja yhtäaikaisesti ja se on samalla yksi tavoista toteuttaa em. koneoppimista.

Tekstissä aiemmin mainitussa luonnollisten kielten käsittelyssä (engl. natural language processing, NLP) pyritään luomaan ohjelmia, jotka ymmärtävät ihmisten käyttämiä kieliä ja lisäksi puhuvat ja/tai kirjoittavat niitä. ”Luonnollinen” -sanalla pyritään selventämään, että kyseessä on nimenoman ihmisten käyttämät kielet – ei ohjelmointikielet.